Vetyjä ja Atomeita, hehehteri =)

29.03.2016 10:48

Lappeenrannannäyttely on takanapäin =) kovin pitkä oli ajomatka meillä-lähdimme matkaan Leilan, Lucian ja Jetron kanssa, pitkänäperjantaina. Onneksi kaikki koirat on hyviä matkustajia, matkapahoinvointia tms. ei ollut kellään.Kova liikenne oli, ajoimme Jyväskylän kautta, pakollinen pysähdys Hirvaskankaalla ja viiden, kuuden maissa olimme perillä, kylpylähotelli Imatran Valtionhotellissa. Oli muutes todella upea hotelli ja huonekkin meillä oli aika isohko, kylpyammekkin huoneesta löytyi. Illalla lenkitysten jälkeen tapasimme myös Horation, viimekesän pennuista. Horatio oli myös omistajineen samassa hotellissa, kerrosta alempana. Horatiosta oli kasvanut todella salskea nuorimies =) Mahtava turkin väri ja erityisesti luonne mukavan juro mutta silti ystävällinen. 

Ilta menikin sitten koiria harjatessa ja föönatessa-varsinkin Jetron turkki aiheutti pientä paniikkia-kunnon mix pentukarvaa ja aikuisturkkia. 

Näyttelyaamuna meillä ei ollut mitään kiirettä. Kehä alkoi vasta puoli yhden maissa joten aamupalalla kerkesimme vaihtaa kuulumiset rauhassa Horation omistajien, Heidin ja Jamin kanssa. Viimehetken kehäsuunnittelut ja jännäämiset. Saatoimpa itse jopa syödä aamupalaa, jännityksestä huolimatta.

Saavuttuamme näyttelyalueella-heti silmään pisti valtava autojen määrä-parkkipaikka oli iso mutta laskin, että melkoisen kaus auton joutuu jättämään. Liikenteenneuvojilta mies huomasi kysyä, että liekö on lähempänä autopaikkoja? Ja siellähän oli-VIP pysäköinti mikä maksaa 10€. No tottahan toki sellaisesta maksaa, pääsimme ihan hallin eteen. Olimme siis oikein VIP-näyttelyynasettajia :)

Kova tungos oli hallissa ja koirat riuhtoi joka suuntaan-korvat oli jääneet ilmeisesti hotellille, varsinkin Leila käyttäytyi niin kakaramaisesti, mitä ei yleensä tee. Jotenkuten pääsin koirien kanssa kehänlähelle, mies toi Jetron perässä.  Häkkipaikan löysimme, onneksi kevythäkki oli mukana, nimittäin Jetrohan pölläytti aikamoisesti Horatiota kehänlaidalla. Onneksi poskivilloista mutta selvästi Jetro ei hyväksy omanrotunsa uroksia, jos haaremi on mukana. Selitä sitten siinä koiralle, että tuo toinen koira on Leilan pentu, eikä sulhasehdokas. Noh, onneksi ei mitään Horatiolle tullut mutta Jetro ja mieheni ajoin kauemmaksi, lähelle ei ole tulemista-pidä omaa leiriä muualla. 

Näyttelyyn tuli myös Luca, Petra omistajan kanssa, pikkuvelikin oli päässyt mukaan ja ihana nähdä, kuinka innostunut poika on Lucasta ja ylipäätään koirista. Taitaapi olla tuleva koiraharrastaja kasvamassa. Myös sanoinkuvallisesti"vanha" chow chow ystävä Heidi tule tervehtimään meitä pikkutyttönsä Vilman kanssa. Mukava oli nähdä pitkästä aikaa.! Meillähän on Heidin kanssa koirat sisaruksia-minulla Lilo ja Heidillä Romeo-samasta pentueesta. 

Kehä alkoi junnu-uroksilla ja Horatio-sekä Luca pyörähtelivät kehässä. Hampaiden katsominen ei oikein sujunut tälläkertaa ja se on varsin tyypillistä junnuiässä-temppuilu. Mutta asiaahan ei auttanut tuomarin ehkä sivusta seurattuna-tyly ja karkea lähestymistapa, Harmi, että sattui näin poikien alkutaipaleella karkeampi tuomari. Horatio sai Eh n ja Luca H n. Hyvä arvostelu kuitenkin ja hieno aloitus, ottaen huomioon iän-vielä keskenkasvuisia poikia, miehisyyttä tulee sitten päälle vuoden. Kummallakin pojalla oli hyvät liikkeet, ottipa Horatio koppotikoppoti askeleenkin kehässä mutta hyvin sujuvaa ja kaunista. Luca on malliltaan kyllä niin neliö, kompakti, hienonmallinen uros, että voimme odottaa näyttelyrintamalla menestystä, mikäli näyttelyt kiinnostaa tulevaisuudessa.

Jetro poika meni kehässä hyvin, kuten yleensä aina,-hampaatkin antoi katsoa, vaikka tuomari ei niitä oikein uskaltanut ensin katsoa, Jetro sai Erin ja Sa kin huudettiin mutta jostain syystä tuomari ajoi pois sitten jatkokehästä. Ilmeisesti joko muutti mieltään tai sitten kehäsihteerillä tuli virhe. Ihmettelen kyllä-sen verran kuuluvalla äänellä laput nostettiin ilmaan,Sa ja Eri, että tuomari ei siinä vaiheessa asiaa korjannut.  Mutta-tuomari on tuomari-halutessaan voi laittaa vaikka hyppimään yhdellä jalalla kehässä, tai tanssimaan ripaskaa koiran kanssa-jos sitä haluaa.

Onneksi nartut tulevat urosten jälkeen. Kerkesin hyvin seurata tuomarin kehonkieltä-hyvin tiukka ja jännittynyt mies. Lucian kanssa menimme kehään toisen junnunartun kanssa, ensin kierros ympäri, se meni hyvin, tosin litsaantuneet makkarat lattialla kiinnostivat kovin Luciaa. Tuomarin lähestyessä hyvin varovaisesti hammaspisteelle, koppasin Lucian tiukasti kainaloon ja sanoin tuomarille tangeroyoda-englannilla-että on kiltti tyttö ja antaa katsoa hampaat. Lucia ei pyrisitellyt ollenkaan ja jee-hampaat katsottiin =) Tutkiminen sujui hyvin myös. Eh Juk 1 tuli Lucialle ja erittäin onnellinen olen tuloksesta-reipas tyttö, kauhulla odotin, että tutkimisesta ei tule mitään mutta harjoitus kyllä kannatti! Edelleenkin aiomme käydä Oulun koirakerhon näyttelyharkoissa.

Seuraavana astelin Leilan kassa kehään. Ensitöikseen tuomari tuli kättelemään minua ja sanoi"What is this" ? Levitteli käsiään ja puisteli päätään. Ilmeisesti toin eteen hänen mielestään ulkomuodoltaan epämiellyttävän näköisen koiran.Kyse oli karvanpituudesta. Leilalla on aina ollut siisti, sanoisinko-ei mikää puf pöyhöturkki mutta siisti-harjasta ja hännästä pitempi-rungoltaa lyhyt. erittäin helppohoitoinen ja kaunis karvapeite, toki karvanlähtöaikoina ei kovin edustava. Tuomari teki arvion ja antoi T, excellenttiä arviossa oli paljonkin mutta perusteli vielä suullisesti miksi näin teki arvion suhteen. Hänen mielestään turkki ei ollut rotumääritelmän mukainen.Ehkä hieman rumastikkin asian sanoi mutta hän on tuomari ja oikeus ilmaista itseään vaikka röyhtäilemällä. Tottahan tympäsi oikeastaan aikapaljonkin mutta oikeastaan ymmärrän tuomaria vallan hyvin. Kun itse olin 7vuotias-minulla oli Chow Chowsta tietynlainen kuva , se perustui siihen, mitä eläin, ym koirakirjoista näin ja siellähän likipitäen aina oli kuva todella paksuturkkisesta koirasta, kuonoa ei juuri, pienet, ehkä silmiä muistuttavat tihrut näkyvissä, karvaa niin paljon, että hurjan upealtahan ne kuvat näytti, 7 vuotiaan tytön silmin. Mutta-mitä nykyään näkee choweja-ehkä on palattu taaksepäin ja varsinkin puhdaskasvosia Choweja on paljon, ainakin täällä suomessa. Karvanpituus-Leilalla on lyhyehkö mutta kyllä pitkäkarvaisen kriteerit täyttyy. Hotspottiongelmaa ei ole tytöllä ollut koskaan. Uskoakseni tuomarin kotimaassa suositaan hieman liioiteltuakin Chow Chowta, ehkä tuomari on jäänyt sille asteelle , mitä minä oli joskus 7vuotiaana. Jos minulle olisi tuotu tuolloin Leilan näköinen Chow Chow(vanhemmiltani kinusin Chowia)-vieläpä kermanvärinen, olisin purskahtanut itkuun, että ei tuo ole mikään Chow Chow  ;) Toivoisin ulkolaisilta tuomareilta hieman enemmän rotutuntemusta ja kenties koulutusta, mikäli kyseessä on rotu, mitä arvostelee harvemmin. Sinänsä hyvän ja reilun arvion Leila sain-erityisesti excellenttiä oli rakenne, luonne. 

Mukava sukukokous sai Imatralla vielä mahtavan päätöksen-nimittäin Max poika tuli tapaamaan koko poppoota parkkialueelle. Max oli kyllä heti hamuamassa Leilaa mahan alta-ilmeisesti muisti, että evästä sai sieltä joskus. Horation kanssa painivat lätäköissä-Leila oli hyvin vaivaantuneen oloinen, että onko tämä ihan sallittua-sotkea turkki!!Max oli kasvanut kyllä jykeväksi pojaksi ja mukava luonne lämmitti mieltäni. Kaikenkaikkiaan-hienoja poikia on Wagner ja Leila saaneet aikaan. 

Kotimatka sujui hyvin, ajoimme Maxin isännän suosituksesta Kuopion kautta ja liikenne oli vähäisempää, mitä menomatkalla Jyväskylän kautta. Kotosalla olimme perillä 22 jälkeen ja vastassa Emma mummo-jolla oli ollut todella kova ikävä. Seuraavana päivänä-Lucia oli liimaantuneena mummon kylkeen, ikävä taisi olla molemmin puoleinen.

Kevät on vihdoin täällä, Leila kävi aamulla hammaskivenpoistossa, levähtelee keittiönpöydän alla ja muut vekarat nauttivat auringosta terassilla. Kohta lähden ulos siivoamaan, okei kakat takapihalta ja mutta muutenkin näyttäisi, että kevätsiivous saa alkaa =)

Leila omassa hienossa turkissaan Chowien erikoisnäyttelyssä 2014

 

 

 

Takaisin