Piharemppaa

Meillä kävi sunnuntaina kennelneuvoja katsomassa pihaa ja teimme suunnitelman koirien pihallaolemisen suhteen-väliaikaisia näköesteitä, sekä teemme isomman "lisätarhan". Toisinsanoen, kotihoidonhuoneesta pääsee terassin kautta suoraan takapihalle, sekä samasta ovesta yksi seurakunta etupihalle tarhaan ja pytyvät lekottelemaan myös terassilla. Takapihalla on mukavasti muutama puu ja siellä saa varjoa, etupihalla on kaksi koppia ja pääsee myös talliin , erilliseen vilpoisaan huoneeseen , jos on kovin kuuma kesällä. Lisäksi näkee pihallekulkijat. Väiaikaisilla näköesteillä vähennämme Leilan ja Lilon kohtaamisia, tosin vaikuttaa nyt sille, että kumpikaan ei välitä toisistaan mutta varmuuen vuoksi. Ei voi tietää, kuinka hyökkäävää voi olla elo pentujen synnyttyä Leilalle. Jokatapauksessa, edellisellä kerralla, pidimme visusti pennut ja muut koirat toisistaan erossa, turha ottaa riskejä, itse otin sen asenteen heti, että hoidamme toisten koiria, siis pentuja ja kerkeävät tutustua muihin koiriin sitten siellä kotona. Totuttelua toki kokeiltiin mutta pennut olivat emonsa kanssa ominaan ulkoilemassa, muut seurasivat kauempaa ja kunnioittivat Emmaa ja pentuja. Yleensä, kun Emma pentuineen ulos meni-muut koirat käänsivät heti katseensa toisaalle ja viheltelivät itsekseen, että ei me ollenkaan olla kiinnostuneita...:)Eipä vähän. nyt kun on kesä-porukat haluaa olla ulkona aamusta iltaan-jos on kuuma lenkit tehään vasta myöhään illalla. Elikkäs laiskottelukesä tulossa, toivotaan. 

Kennelneuvoja arvioi tilat nykyisellään ja hyvä-arvosanaa tuli, ihan erinomaiseen emme päässeet, koska asustellaan täällä ihan koirat ja immeiset samassa-ei ole siis kenneli-kenneliä-tiloineen. Eristyshuone olisi hyvä olla , jos on useita koiria, ihan vaikka kennelyskän takia. Vaikka meillä on pari tyhjää huonetta, eivät "kelpaa" siihen tarkoitukseen, koska oma sisäänkäynti pitäisi olla niihin, jotta täysin välttää kosketusta muitten koirien kanssa. Lisäksi meille suositeltiin tekemään ns. hätäsuunnitelma ns. kriisitilanteesa, elikkä jos jotain sattuu meille, ohjeet löytyisivät valmiina. Senhän ei tarvi olla sen kummempaa, kuin vaikka yhtäkkinen sairastuminen, vaikkapa hirveään mahatautiin ja kohta ollankin jo tiputuksessa koko porukka toipumassa, että miten koirat? Kuka hoitaa ja ruokkii, kuka tietää, että kaksi narttua ei välttämättä diggaa toisistaan jne jne. Ja lisäksi, semmoisen mahdollisuuden kennelneuvoja meille esitti, että meidän ollessa poissa kotoa-entä jos tulee tulipalo, olisi hyvä olla eteisessä ihan lappunen-missä lukee"talossa on koiria niin ja niin monta".Ulko-ovessa meillä on tuo kyltti "tervetuloa koirakotiin", ehkäpä minä laitan siihen lisäksen-viisi kpl koiria. Minähän olen semmoinen "etukäteenpirujamaalavapersoona"-tottakait tässä nyt mietitään ankarasti kaikenlaista asian liittyen. Mutta hyviä pointteja tuli neuvojalta ja suosittelen soittamaan rohkeasti paikalliselle neuvojalle, ovat nimittäin hyvin kokeneita koira-asioissa ja tietävät aina jotain, mitä ei itse välttämättä ole tullut ajateltua. Jokatapauksessa, kasvateltuaan koiria pidempään, automaattisesti Kennelliitosta otetaan yhteyttä ja sovitaan neuvontakäynti. Pakollistahan se ei ole mutta suositeltavaa. 

Ensi lauantaina Jetro menee eka kertaa näyttelyyn, pentusarjaan Muhoksen ryhmänäyttelyyn. Kyllä se äkkiä menee tuo pentuaika, nyt on poika jo 7kk!! Tänään pesimme ja föönasimme sitten terassilla, hieno tuuline sää. Jetro ei oikein diggaile föönauksesta-tuo koirapuhallin on melkoisen tehokas pakkaus ja taitaapi hieman pelottaa. Mutta periksi ei anneta kuivatessa, pojan on pakko oppia olemaan käsiteltävänä, vaikka kuinka tympäsee. Kovasti yritti napata fööniä kiinni mutta ei saanut. Jos kerran annat periksi Chowille-se muistaa sen pitkään ja seuraavalla kerralla on tuplasti vaikeampaa. Loppujen lopuksi Jetro antoi kuivata hyvin ja kuivailin sitten ihan "kuivaakin" turkkia, tuntu ihan pitävän siitä. Loppuviikolla sitten kuivapöönausta ja kampailua, veikkaan, että karvaa alkaa irrota ihan kunnolla.Jetrolla on mielettömän pitkä karva päänalueella ja muuten suht lyhyt.Hyvin leijonamainen. Jos tuomari ei lauantaina Jetrosta tykkää, ulkomuodosta-suosittelen kyllä käymään optikolla....Mutta mutta-ei se pelkkä ulkonäkö vaan se, miten koira kehässä käyttäytyy. Chowin pitää olla chowimainen, ylpeä. Häntä selänpäällä. Pennuissa, noo totuttelua. Jos ei nyt mene hyvin-pitää harjoitella lisää.