Blogi

Jetro

25.09.2017 11:37

Jetrosta tuli jälleen isä-peräti viiden chow chow pojan ylpeä isä :) Voitte arvata minkälainen fiilis tuoreella isällä on-aika hurjakuuloista on puhiseminen ja haukkuminen ulkona terassilla-ei ole emällä huolen häivää imettäessään pentuja. Myöhemmin laittelen tässä kuvia pentueesta-kohtapuoliin silmät aukeaa pikkupojilla. 

Jetrolle sattui hyvin ikävä onnettomuus heti erikoisnäyttelyn jälkeisenä aamuna-nimittäin loukkasi etujalkansa. Löysin Jetron terassilta makaamasta, en ollenkaan ollut huomannut mitään erikoista aiemmin-siivoilin erkkarireissulla lainassa ollutta matkailuautoa ja kaikki koirat levähtelivät ja Jetro tapansa mukaan terassilla. Voi sitä ulinaa-mikä pojasta pääsi, kun ääneni kuuli-jotenkin sisälle könysi ja lysähti olohuoneen lattialle valittaen. Sen jälkeen vaan makasi tuskissaan. Yritimme mieheni kanssa saada Jetroa jalkeilleen mutta tuloksetta. Päivystykseen soittelimme useaan otteeseen ja alkoi näyttää niin toivottamalle Jetron tila, että ehdotin-josko tulisivat paikanpäälle katsomaan-niin hankala oli saada iso raskas koira kannettua autoon-kun ei ollut aivan varmaa missä oli syy. Hälytimme naapurin sairaanhoitaja Teemun kaveriksi-hieman siinä itkeä pillitinkin(nyt hävettää mutta onneksi naapurimme on joutunut auttelemaan meitä kaikenlaisessa kiipelissä vuosien varrella :), koska olin niin huolissani Jetrosta..Saimme kuin saimmekin kolmestaan pojan autoon-vanerilevy-pyyhkeet ja auto ajettiin ihan ulko-oven eteen. Klinikan pihalla olikin vastassa sairaanhoitajat paareineen-kuten kunnon sairaalasarjoissa. Tosimies.  Jetro kuvattiin ja mitään ei löytynyt-kipupaikka oli kyynärnivelessä. Epäillys oli, että nivel olisi käynyt pois paikoiltaan eli paha revähdysvamma. Nivelet, siteet kaikki ok, ei murtumaa. Jetro sai kahdenlaista särkylääkettä kotiin ja pitkän liikkumiskiellon. Syy onnettomaan haaveriin löytyi sitten kodinhoidonhuoneesta-nimittäin kuraritilän nostokahva oli vääntynyt mutkalle, Jetrolla oli jäänyt etutassu siihen ulos juostessa kiinni ja vauhti on ilmeisesti ollut kova. Kyllä harmitti, koska meillä on aina ollut siinä matto-juuri sen takia, että näin ei pääsisi käymään,jostain syytä matto oli ollut tuolloin pois paikoiltaan.

Seuraava viikko-ei ollenkaan särkylääkkeet auttaneet-onneksi Jetro hiffasi hyvin nopeasti, että ei kannata liikkua siten-että toisen jalan varaan laskee kaiken painon-Jetro liikkui takaperin fiksuna poikana. Hassunnäköistä hämähäkkikävelyä mutta järkevää-Chowilla on niin etupainotteinen runko, että Jetronkin kokoinen saattaa viottaa herkästi toisen etujalkansa, jos sen varassa liikkuu. Koska Jetron tila ei kummentunut ollenkaan-etujalka roikkui mukana-jalka kuvattiin uudestaan, toisella kerralla Jetron tutki Ilkka lekuri, joka on erikoistunut ortopediaan. Eihän sieltä mitään edelleenkään löytynyt-onneksemme ja Jetro sai vielä tujummat lääkkeet mukaan. Jotenkin Jetrolla ei Tramalin kaikki variaatiot vaikuta ollenkaan mutta nyt sai vielä vahvempaa ja rinnalle toista mokamaa ja pikkuhiljaa kipu alkoi helpottaa-poikaa pidettiin suorastaan pöllyssä -vaikkakin ei Jetrosta huomannut ulospäin. 

Kohta kaksi kuukautta on mennyt-eilen kävimme pitkällä lenkillä ja luojan kiitos-jalka on hyvä. Testaan nyt jalan kestävyyttä-näyttää, että eilinen lenkki ei ole vaikuttanut jalkaan. Erittäin hyvä hoito revähtymiin-siskoni joka hoitaa maatilaa-toi minulle lehmän utaretulehduksiin käytettävää liminenttiä-ja se auttoi turvotukseen hyvin nopeasti. Tosin tuoksu ei mikään kovin hyvä ollut Jetron mielestä-mutta eipä enää pahakseen pistänyt, kun iltaisin hieroin linimenttiä etujalkaa. Toinen erittäin hyvä aine revähdyksiin-hevosilla käytetään -W-ginger -liniment. 

Jetro on ollut hyvin tärkeänä potilaana-ei ole aiemmin sairastellut niin on oikeastaan nauttinut roolistaan. Huvittavinta on se, että tiiraa lenkille lähtiessä-onko naapurin Teemu tallissa-jo jos on niin pysähtyy heti ja odottelee , että kyselee voinnin-minä sitten päivittelen aikani siinä Jetron jalkaa ja sitten jatketaan lenkkiä :) Sanoinkin naapurille, että Jetro tykkää, että puhutaan tästä haaverista ja ilmeisesti Teemulle kiitollinen, että tuli hätiin haaverin jälkeen :)

 

Tässäpä yksi pikku-Jetro, 1vkon vanha :)

Muutoksen tuulia

11.09.2017 12:44

Pitkästä aikaa on hetki pysähtyä kirjoittelemaan kuulumisia täältä etelän suunnilta. Viimeisimmästä kirjoituksesta on vierähtänyt liia pitkään. Onneksi Niina jaksaa usein kirjoitella blogiin.

 

Viimevuoden loppu ja tämä vuosi on ollutkin suuria muutoksia täynnä. Kuten esillä on ollutkin, jouduimme luopumaan rakkaasta Iisastamme yllättäen. Viime vuosi oli muutoinkin henkilökohtaisessa elämässämme melkoista myllerrystä useiden harmillisten tapahtumien vuoksi ja lopussa vielä Iisan menehtyminen. Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä on ollut nähtävillä, että Iisa jouduttiin lopettamaan synnynnäisen munuaistenkehityshäiriön vuoksi. Minkäänlaisia merkkejä ei ollut nähtävissä ennen 6-7 kuukauden ikää, joten kaikki tapahtui aivan yllättäen. Shokista ja suruprosessista selviäminen vei aikaa ja monenlaisten tunteiden kohtaaminen ja läpikäyminen otti voimille. Vieläkin tuntuu siltä, että tapahtuneesta ei koskaan taida ns. toipua, mutta ikävän ja surun kanssa on vain opittava elämään. Saimme kuitenkin olla Iisan kanssa 7 kuukautta ja se yhteinen matka jää ikuisesti mieleen. Iisa sai elää täyttä elämää ja ehdimme kokea monia asioita, vaikka monta asiaa jäi myös kokematta. Hienoja muistoja Iisasta jäi meille kaikille. Iisaa jäämme kaipaamaan kaikkien läheistemme kanssa.

 

Viime vuosi oli kyllä tosissaan kaikkinensa huono vuosi. Välillä jo melkeinpä odotimme, että mitä kamalaa tulee seuraavaksi ja toisaalta toivoimme, että asioiden täytyy alkaa kääntyä jossain vaiheessa parhain päin. Mielessä oli, että nyt olemme käyneet jo niin pohjan kautta, että suunta ei voi olla enää kuin ylöspäin. Iisan menehtymisen jälkeen selvittelin paljon, että voimmeko enää Selmaa jalostaa. Iisalle tehtiin tietenkin ruumiinavaus, jotta saimme varmistuksen, mistä oli kyse. Olin yhteydessä kahden eri patologin kanssa, Iisaa hoitaneeseen eläinlääkäriin ja myös omaan eläinlääkäriimme sekä Kennelliiton jalostustoimikuntaan. Asiaa pohdittiin myös muiden kokeneiden kasvattajien kanssa. Useaan otteeseen kyseenalaistimme oman toimintamme ja tietenkin sen, että olisimmeko voineet tehdä jotain toisin. Lopputulema oli kuitenkin se, että emme olisi voineet mitään ja Iisa oli mitä todennäköisemmin yksittäinen tapaus. Sen vuoksi Iisan emää, eli Selmaa, ei otettu jalostuksesta pois. Ennen astutusta tutkitutimme Selman ja eläinlääkäri totesi Selman olevan terve kuin pukki. Alku vuodesta jäimme odottelemaan Selman juoksuja ja tällä kertaa varmuuden varalta vaihdoimme urosta. Edellinen pari ei vain sopinut yhteen, vaikka tarkoin koirien yhdistämistä aina mietitäänkin. Tässä sitä törmää siihen, että luonto ne asiat viime kädessä päättää, ei ihminen.

 

Keväällä Selman juoksut alkoivat ja suuntasimme pohjoiseen. Selma sai viettää ”lemmenloman” Oulun päässä ja Selma astutettiin Jetrolla. Melkoinen lemmenpari heistä taisi tullakin. Kesän alussa saimme neljä pientä chowi pentua. Jetrolle ja Selmalle syntyi kaksi pitkäkarvaista poikaa, musta ja punainen, sekä kaksi pitkäkarvaista mustaa tyttöä. Pennut olivat alusta saakka todella reippaita ja vahvoja eikä tällä kertaa onneksi tullut vastaan minkäänlaisia ongelmia. Pojat, Hugo ja Brutus, lähtivät maailmalle, ja tytöt jäivät meille itselle kotiin. Kaksi neitiä, Elsi ja Lempi, ovat meillä joukon jatkeena :) Vilinää siis riittää. Onneksi pojat jäivät melko lähelle meitä, Espooseen ja Lappeenrantaan, joten pääsemme poikia välillä näkemään. Pojat löysivät aivan ihanat ja huolehtivaiset kodit, joten vaikka luopuminen oli tuskaisaa (varsinkin minunlaiselle herkistelijälle), niin saimme antaa pojat hyvillä mielin uusiin koteihin.

 

 

Keväällä myös löysimme vihdoin ja viimein sopivan omakotitalon ja teimme talokaupat. Pentuhuiskeen keskellä muutimme kesällä Pornaisiin. Oman asunnon etsintäprojekti oli ollut meillä jo tovin aikaa, mutta sopivaa ei vain löytynyt. Onneksi tällä kertaa kävi tuuri ja löysimme maaseudun rauhasta ihanan omakotitalon, jossa on iso tontti. Nyt olemme jonkin aikaa Pornaisissa asustaneet ja pikkuhiljaa asettuneet aloilleen. Viimeisimmät viikot ovat kuluneet tavaroiden paikalleen laittamisessa sekä koira-aidan pystyttämisessä. On niin ihana nähdä, kuinka koiramme ovat hyvillään, kun on tilaa ja vapautta temmeltää. Ja onhan arkikin isomman porukan kanssa helpompaa, kun on reilusti tilaa :)

 

Jarno on myös pyörähtänyt Armaksen kanssa kehässä useampaan otteeseen tälle vuodelle ja hurjan hienosti pojilla on yhteistyö sujunut! Armaksellekin on jo tullut mukavasti ikää ja herra alkaa oikein miehistyä :) Me tytöt olemme olleet näyttelytauolla ja olen viimeajat hääräillytkin vain taustajoukoissa. Josko kohta takaisin kehään..

 

 

 

Tässä vielä kuvia D-pennuista:

Leijonaharjan Dearest Hugo Albert "Hugo"

 

Leijonaharjan Dearest Isac Alvar "Brutus"

 

Leijonaharjan Dearest Elsie Ingrid "Elsi" 

 

 Leijonaharjan Dearest Adel Isadora "Lempi"

 

 

Nyt sitten Leijonaharjoissa jäämmekin jännityksellä odottelemaan Oulusta vauva-uutisia..

 

- Piretta

Lucialla odotusta

25.08.2017 23:08

Kävimme tässä taannoin ultrassa ja odottavalla kannalla olemme täällä Leijonaharjoissa :) Tuleva emä on voinut hyvin ja pikkuhiljaa pahoinvointi alkaa helpottamaan-liekkö sitten tyttövoittoinen pentue tulossa..jos merkit pitää paikkansa. Hirvittävä huoli on tietysti siitä, että jotain vastoinkäymistä tapahtuu mutta onneksemme Lucia on erittäin hyvässä kunnossa ja reipas tyttö. Lisäksi koko lauma on selvästi tulevan emon tukena, varsinkin Emma mummo, jonka tassua Lucia niin hartaasti hoiti eilen-aivan kuin Emma olisi opettanut, että näin hoidat sitten vauvoja :)

Kelit on muuttuneet syksyisemmiksi ja aamulla on kylmää. Tänä aamuna starttasin lenkille ensimmäisenä Helinän ja Lucian kanssa-heti alkumetreillä huomasin, että liian vähän vaatetta itsellä ja mukavasti alkoi sataa vettä, kuten saavista. Kengät olivat litimärät, takki, rillit...Noh jatkoimme matkaa sinnikkäästi, kunnes tämä ihana ilmiö-koirantaluttaja tulee edessänpäin vastaa ja pysähtyy koiran kanssa. Noh, meillä koirat yleensä ajattelevat, että jotain on tulijalla mielessä, kun tuollalailla jäädään pysähdyksiin. Helinä alkoi jarruttelemaan ja tarkkailemaan tilannetta, Lucia ei välittänyt. Päättäväisesti kiskoin Helinän ohi-pysähtynyt koira-tottakai-aloitti haukkumisen. Jatkoimme matkaa ja kiersimme vakiolenkkiämme-kunnes kohta-taas sama koira ja omistaja vastassa. Ja pysähtyivät päättäväisesti pyörätien varteen. Tässä vaiheessa Lucialla alkoi mielenkiinto herätä, aloitti haukkumisen, Helinä löi totaalisesti jarrut pohjaan ja itsellä oli vaan mielessä, että äkkiä kotiin-luonto kutsuu minuakin ja töihinkin on kerettävä-vielä muutama lenkitettäväkin. Noh, tilanne ei edennyt yhtään, Helinä pisti maata. Sitten mulla alkoi keittämään ja huudahdin lenkkeilijälle, että "mikä juttu tuo oikein on, että jäädään pyörätien varteen ja ei voida ohittaa, että kun omat koirat ihmeissään. " Tätähän tapahtuu päivittäin lenkillä-että minä kiskon koiria näitten kyylääjäkoirien ohi-yleensä raivokkasti haukkuvien. Koiranomistaja vastaa minulle, että hän kouluttaa koiraa ja kyse on koiran alistamisesta. Kysyn perään, että mistä tämmöinen oppi oikein on. Noh, omistaja vastaa, että on lukenut koirakirjoista. Voi ei, koska olin hieman kärttyinen ja kiireinen ja ehkä stressaantunutkin-aloitin mahdottoman vuodatuksen, että eihän opi koskaan ohittamaan toisia koiria, jos tuollalailla istutetaan ja omasta mielstäni-(ehkä turhan äkäisesti huudahdin)-menkää te nyt ohi että tässä päästään johonkin suuntaan.. Helinä edelleen junttautui ja vielä peräänkin katsoi ulkoilluttajaa pitkään. Mielessäni tupisin kotimatkalla ja mietin sitä, miten jollakin on aikaa jotain psykologistahöttöä opettaa aamulenkillä-itsellä päämääränä se ruskea lämmin möhkäle koirilta. Sitten alkoi harmittaa. Minkälainen remmirähisijä minustakin on tullut. Mietin päivälläkin tilannetta ja, että olikohan tuo nyt ihan oikein minulta ärähtää. Ja vielä omistajalle-jonka koira hyvin nuori. Sen verran hävetti, että päätin illalla suorittaa lenkit ihan toisaalle (että emme kohtaa)ja kun Jetroa ulkoilutin-menimme lähimetsään ja kappas vaan-sama koiranulkoilluttaja siellä oli saman koiran kanssa :) Noh, minähän tervehdin heti ja aloitin hyvin ystävällisesti juttelun ja tovi siinä poristiin ja hyvä mieli jäi. Omistaja sanoi, että heidän pitää ohituksia kyllä alkaa harjoittelemaan kunnolla..olin siinä ihan juu juu. Meillähän  osa ohittaa hyvin lenkillä koirat-Leila vastaantulijoitten  kohdalla päästää pientä nyyhkytystä-aivan kuin ilmoittaisi, että miksi me ei saada edes haistella. Emmahöppänä pelkää tuulipukukansaa, vauhtia lisää-mitä värikkäämpi-sen pelottavampi, Jetro nousee takajaloilleen mutta ei hauku, Helinä istuu, Lucia haukkuu ja kiskoo, Lordi YLEENSÄ ei välitä mitään-Lilo pistää maaten. Että hyvin menee-kaksi  seitsemästä ohittaa hyvin. Ehkä voisi kokeilla tuota istuttamista ;)

Mutta nyt nukkumaan, aamulla lenkitellään taas koiria ja ehkä kiskotaan hieman.

Niina

Elokuu

13.08.2017 20:14

Täytyy sanoa, että on ollut parempaakin tekemistä kesällä, kuin istua koneella-kotisivuja en ole kerennyt yhtään päivittämään =) Pahoittelut myös siitä, että en ole joutanut vastaamaan kaikkiin sähköposteihin-jotenkin tuntuu niin työläälle aukaista kone-kännykällä kyllä selailee netin ihmeellistä maailmaa mutta tämä hidas läppäri ei oikein nappaa kesäiltana :) Vastailen lähiaikoina emaileihin. 

Virallisissa kuvauksissa on käynyt osa viime kesän pennuista ja hyviä tuloksia on tullut, toki kaikilla ei niin hyvä tuuri ole ollut kyynärten suhteen mutta hyviä lonkkia on luoja suonut pennuille. Terveitä silmiä myös-Helinä on tarkoitus käyttää silmätarkissa, jahka aikaa siihen järjestyy. Tällä hetkellä Lucian tila-onko tiineenä vaiko ei-on seurannan alla-ensi viikolla ultraan. Paino on laskenut tytöllä-ruoka on mennyt nyt muutamana päivänä huonommin mutta on mistä ottaa-hyvin ruokin ennen astutusruljanssia, jos nyt sattuu se paha olo yllättämään odottavan mamman. Reippaita lenkkejä olemme tehneet ja juuri tulimme sateesta-huvitti, että koko matkan kohdallamme satoi, aurinko paistoi mutta kymmenen metrin päässä ei satanut. Niin sanottu-Aku Ankka pilvi. 

Kävimme erikoisnäyttelyssä Ojakkalassa ja sinne lähtivät Jetro ja Helinä. Testasimme matkustamista asuntoautolla, mukava kokemus ja koirilla oli hyvin tilaa autossa makoilla. Lähdimme matkaan jo torstaina-yövyimme  ensimmäisen yön Jyväskylässä leirintäalueella. Helinä oli hieman levoton yön, tosin viereisessä asuntoautossa poikaporukka juhli ja äänet hieman häiritsi Helinää. No aamulla oli kyllä hyvin hiljaista. Perjantaina kerkesimme käydä katsastamassa Etelän konttuuria Pornaisissa ja aivan mahtavalla paikalla heillä uusi koti, kyllä kelpaa asua ja koirilla mielettömästi tilaa ja lääniä temmeltää. Jetron ja Selman pennuista, kaksi mustaa tyttöä jäi kotiin-Elsi ja Lempi. Todella tomeria ja kauniita tyttöjä. Selma emo oli hyvin ylpeä pennuistaan, samoin Hilma hääräsi apuemona. Armaskin oli talon isäntää siinä-sopusointuinen koiraperhe. 

Ja erikoisnäyttely. Sehän meni meillä loistavasti ja näyttelyn jälkeen poksauttelimme shamppanjaa ja kyllä oli mukava fiilis kaikilla. Helinä esiintyi hyvin, tosin väsymys painoi hieman mutta antoi minun näyttää tuomarille hampaansa-vaikka tämä punkin irroitusepisodi silmäkulmasta hieman on kesällä muistunut Helinän mieleen...mutta-nyt meni hyvin. Pulla  on erittäin kauniisti esiintyvä tyttö, hienoa katsoa kehäkäyttäytymistä. Armashan se tietysti sertin nappasi, tänä viikonloppuna tuli kaksi sertiä lisää. Mieletön poika! Kaikki saivat ERIN ja Jetrolle tuli vielä Iivarin pokaali-eli Erikoisnäyttelyssä esitetylle chow urokselle, jolla on näyttelyssä paras jälkeläinen virallisessa luokassa. mahtavaa Jetro!!

Luca ja Tito saivat kummatkin ERIN-todella hienosti erkkarissa. Titolla oli lukenut arvostelussa, että erilainen tyyppi. Noh, Titohan näyttää terveelle, on sitä ja ei todellakaan ole ruttuja taikka poimuja kasvoissa. Silmätkin niin kirkkaat ja liikunta hyvää. Turkin väri mahtavan punainen ja luonnekkin täysi kymppi. Luca oli yhtä rauhallinen ja varma esiintyjä mitä aina -ihmettelen oikeastaan, että sijoitusta ei heltynyt mutta kisa oli todella tiukka valioluokassa-tyytyväinen saa olla tulokseen. Jetro esiintyi hyvin ja liikkeet olivat edelleen upeat-harmittaa hieman että pari yötä asuntoautossa verotti turkkia-meillä ei oikein ollut mahdollisuutta laittaa turkkia, viimeistä silausta ja kastuikin turkki ennen erkkaria reissussa. 

Nyt iltatouhut jatkuu, jetrolla on pihahommat ulkona kesken ja välillä kuuluu melkoista rintaääni haukuntaa-lie jossain jotain mielenkiintoista. Ensiviikolla on Lucian ultra ja sen jälkeen olemme viisaampia, onko siellä uutta elämää tulossa vaiko ei. 

Kuvassa Helinä Erkkarissa =)

 

 

Niina

Vuosi tuli täyteen pikkuisilla Leijonaharjoilla :)

02.07.2017 22:42

30.6-16 oli se maaginen päivä, jolloin 9 hienoa pentua pulpahteli Leijonaharjoihin ja tänä vuonna syntymäpäiviä vietettiin ympäri Suomen maata perinteisesti maksalaatikkokakkua herkutellen :) Onnea vielä kerran Sylvi, Nepo, Dawa, Pulla, Armas, Pontus, Hertta, Taika ja Helinä. Kaikilla on ollut hieno ensimmäinen vuosi takana ja mikä parasta-eipä olisi parempaa kotia kellekkään voinut löytyä maailmasta-niin onnellisia ja reippaita 1 vuotiaita Chowinalkuja jokainen :) 

Espoossa Selman ja Jetron pienet pennut ovat jo kuukauden ikäisiä ja todella pontevia pentuja-hyvin tasainen pentue. Harmittaa, että en pääse pentuja katsomaan mutta mieheni pääsi tänään käymään pentuja tuoksuttelemassa. olen tietysti hieman katkera mutta elokuussa on erkkari-sitten näen ainakin kaksi pennuista , käymme samalla etelän haarakonttuurissa vierailulla:) Sitä odotellessa, nyt täytyy vaan tyytyä kuviin , sekä kuulumisiin. 

Voi vinetto näitä meidän näyttelyissä käyviä Leijonaharjoja ! Sertejä on ropissut roppakaupalla, tänään Riihimäen kv ssa Armas ja Pulla-kummatkin saivat sertin. Helinä kävi juhannusnäyttelyssä Rovaniemellä ja Rop tulos :) Kyllä tässä saa olla ylpeänä. Vaiva mitä näyttelyitä varten nähdään koiran kanssa-harjoittelut, näyttelymaksut, matkat -päivän reissuhan se on-usein ollaan yön yli. Nyt Oulun Kv hen on tulossa Tito ja Oulussa yöpyvät kaksi päivää. Mutta harrastus ja kyllähän hienoa koiraa kelpaa esittää kehässä. Näyttelyissä käyminen ei ole koiralle mikään elämän tarkoitus, eikä se saa olla pakonomaista mutta tänäänkin-ilahduttavaa oli nähdä Pulla Riihimäellä kehässä niin iloisena-kirmasi kuten kesäniityllä. Mietin Oulun Kv ta-näyttely on tuossa melkein kivenheiton päässä kotoa, mahdollisuus olisi ollut ilmoittaa useampi koira sinne, olisimme saaneet mahdollisesti kasvattajaryhmänkin aikaan mutta en jaksa ottaa ressiä näyttelystä-tuli sellainen kuva, että kiireessä koiria viedään kehään ja häkkiin takaisin, meille kun tärkeää on se fiilistely kaikkine jännityksineen ja tietysti-makkarat ym herkut mitä saa näyttelyelueelta. Eli tulisi mitään neljän koiran kanssa :) Sieluni silmin näen jo, että Lucia ja Leila karkaavat näyttelyalueella ja sinne häviävät horisonttiin... Joten ilmoitin vain Helinän. Siinä kerkiää sitten jännittää Titoa ja muutenkin tavata tuttuja. Ja nauttia hyvästä "festariruoasta" :)

Olen koko kevään pääsääntöisesti huolehtinut koirista, puoliso tekee etelässä töitä. Arki on alkanut sujumaan hyvin-alussa aikaiset aamuherätykset hieman tuottivat väsymistä-esim. kaupassa huomasin painavani autonavaimilla liukuovia auki-sen verran lyhyet yöunet aiheuttivat hajamielisyyttä mutta nyt uni tulee heti, kun painaa pään tyynyyn. Tällä hetkellä nautin kesälomasta ja hieman rennommin otamme päivät-aamulenkille ei ole niin kiire. Useampi tunti menee päivässä lenkityksiin. Niin-miten vaalin kilojani-vaikka kävelen  koirien kanssa useita tunteja päivässä. Se salaisuus on....roiskeläppäpizza :) Aamulla klo 8 minulla on ensimmäinen lounastauko ennen töihin menoa-nautin, riippuen fiiliksestä-kinkkupizzaa, joskus meetvurstipizzaa. Linjat siis pysyvät" hyvänä" edelleen. Onhan se ruokahalu valtava kunnon lenkin jälkeen...

Toivotan mukavaa kesää kaikille-nythän tuo aurinko on porottanut kuumastikkin. 

ps. juoksut näyttävät alkavan Lucialla-kenties pieniä leijonaharjoja saamme tälle vuodelle lisää :)

Alla olevan kuvan on ottanut Petra Juvonen Chowistaan Lucasta (Leijonaharjan Bluetongue Columbo). Tässä kuvassa on kyllä sitä jotain. Olisiko oikea sana-elämänriemua :)

 

NiinaK

Kiireinen toukokuu on kohta ohi =)

28.05.2017 13:03

Sen verran on ollut kiireistä toukokuussa, että enpäs ole kovin usein joutanut koneen ääreelle istumaan, töissä on valmistujais tukat työllistäneet ja täällä meillä on mies lähtenyt t etelään töihin :) Heti alkuun oli peräti kaksi viikkoa etelässä töissä-joten täällä kotona on ollut kera seitsemän koiran melkoista haipakkaa. Aiemmin puolison ollessa kotosalla-koiruudet on lenkitetty pitkin aamupäivää-ei niin kiireellä mutta nyt olemme aloittaneet lenkit aamulla viimeistään puoli kuusi. Jos ei sitten niin hyvä tuuri ole-että sataa vettä :D Eräs aamu tuli vettä ihan kunnolla ja olin kyllä mieleissäni-ei kukaan halunnut lähteä yhtään mihinkään. Ei muuta, ku peitto korviin ja lisää unta.  

Täytyy hieman näistä punkeista kertoa-sehän on se hysteria taas vallannut ihmismielet. Mutta täytyy sanoa, että onhan niitä paljon. Helinälle syöpyi silmäkulmaan yksi punkinperk... ja eihöhän jättänyt mukavan jäljenkin vielä. Saapa nähdä-jättääkö ihan arven siihen-toisaalta tuota turkkia on niin paljon, että tuskimpa näkyy kauaa. Koirille annoimme Sinbarica-nimisen punkkilääkkeet- mitään sivuvaikutuksia ei tullut kellekkään ja nyt en ole enää huomannut punkista aiheutuvia paukamia-paitsi Emmalla oli korvantakana muutama päivä sitten patti.  Olen imuroinut koiria-kun tulevat sisälle-en tiedä onko siitä apua mutta turkissa niitä vilistelee ja sittenpä ne on lattialla ja meidän ihmisten riesana. En kyllä ymmärrä-mistä niitä tulee-koska koirien piha-alueella ei ole juurikaan ruohikkoa -muutama terijoensalava. Ilmeisesti ne takertuu lenkkipolulta mukaan. Yak!

Leila on käynyt nyt muutaman kerran näyttelyssä-kolmatta sertiähän sitä metsästetään. Nyt alkaa vatsalinja olla jo aika hyvä-ahkerasti olemme liikkuneet ja ruuan määrää pienentäneet-eli pienoinen laihdutuskuuri. Nyt alkaa painokin olla hyvissä lukemissa. Leila ei enää pentujen saannin jälkeen ole niin villivarsa-mitä esim. Lucia on -eli kulutusta on vähempi. Lucia pysyy taasen hoikkana vaikka syö reiluja annoksia mutta eipä ole juuri paikoillaan montaa sekunttia-lenkilläkin kevyttää juoksua miltei koko matka. Saapa nähdä-rauhoittuuko meno Luciallakin sitten mahdollisten pentujen saannin jälkeen..Lucia täytttää pian kaksi vuotta ja olemme menossa Kuusamoon ryhmänäyttelyyn-olisihan se hienoa saada Lucia valioksi ennen pentuja :)

Jetro jännittää parhaillaan pentuja-nimittäin Selman tiineys alkaa pikkuhiljaa olla loppusuoralla. Toivomme potraa pentuetta =)! 

Kuvassa Leila ja viime kesän pentuset , Leila on lähdössä lenkille ja katsoo tarkkaan, että kaikki on hyvin=)

Terveisiä =)!

27.04.2017 20:08

Ihana seurata pentujen kehitystä ja viime kesän pennuilla, Leilan (Leijonaharjan Lucky Lion Leya) ja Jetron ( Forsure Rolling Stone) rakkauden hedelmiä :) 30.3 tuli 9kk täyteen.

Tässä kuvassa päiväunistaan nautiskelee DAWA, eli Leijonaharjan Cool Charlie Chaplin. Poika on kasvanut hyvin ja tykkää olla ulkona kovasti omalla pihallaan. Kunnon vahti ja vahtimisen päälle maistuukin sitten päivälekoset. Pojasta on tulossa aika hyvänkokoinen Chow Chow. :) Dawa asutelee Kouvolassa.

Tässä kuvassa on Nepo. Nepo nauttii lumesta, saapa nähdä-onko yhtä haikeaa, mitä isällään Jetrolla, jahka kesä tulee ja lumet sulaa. Onneksi nyt näyttää sille, että ei ihan heti kesä tule. Ja juhannuksena olemme tottuneet saamaan lunta toisinaan. :) Nepo asustelee Joensuussa ja välillä käy leikkimässä ihastuttavien chowityttösten Ruusan ja Meikun kanssa. Taitaa olla melko menevä mies, tämä Nepo :) 

Tässä kuvassa on Sylvi (Leijonaharjan Chanel Beatrix Kiddo) ,-kuvassa n. 6kk. Sylvi asustelee Seinäjoella. On kova tyttö lenkkeilemään. Iloinen ja kaunis tyttö :) !

Tässä kuvassa ovat Armas, musta (Leijonaharjan Cool Hattori Hanzo), sekä Leijonaharjan Brilliant Skywalker, Tito  kohta 2v. Pojat sattuivat keväällä samaan näyttelyyn ja saivat pojista yhteiskuvan :) Titolla on aivan mielettömän upea turkki, väri on todella upea. Tito tykkää lenkkeillä kovasti ja aika voimakas riistavietti pojalla on, omistajansa Milla on joskus Titon kanssa lenkillä ollessaan todennut, että nyt mennään :) Kuvassakin huomaa, että katse on jossain kaukana-lie siellä jokin pupujussi kilometrin päässä pinkomassa. 

 

<< 2 | 3 | 4 | 5 | 6 >>